Miulla on valmistunut sitten viime bloggauksen yksi sukka keltaisesta seiskaveikasta. Paria ei tuolle ole vielä edes aloitettu eikä se houkuta sitten yhtään. Vaikka varpaita palelee kun viimeisetkin kenkiin mahtuvat villasukat alkaa vedellä ihan viimeisiään. Ei vaan halua. Laikan raitapaita on edennyt siihen että takakappale on valmis ja etukappalettakin tehty muutama raita. (sen jälkeen ko olin ensin sohlannut: keksin jostain että tein takakappaleen raidat 7 kerroksella niin että vaihto oikealla kerroksella. No eihän se onnistu niin että kuljettaa lankaa koko ajan työn reunassa. Minä neulon, puran, neulon, puran. En laita luennolta laikalle kotiin viestiä että miten ne raidat menee vaan olen itsepintainen luupää. Tulen kotiin lähes itkua vääntäen ja lasken ne kerrokset. Kahdeksan. Ei ole totta. Ei näin. Ei. )
Mulla vaan on ideatulvaa. Kädet paleli tänään luennolla sen verran että kaapissa oleva mohair kyllä muuttuu hihattimeksi, säädän itseni vähän ohjetta ja katon mitä saan aikaiseksi. Luultavasti hermojen menetystä ja kyyneleitä mutta itsepähän olen tilanteeni luonut.
Mä olen muuten ihan liian kilpailuhenkinen tämmöiseen. Miulle tuli jo päivällä angsti siitä kun en saa mitään valmiiksi vaikka on raporttia väännettävä illalla. Vaikka miun päätavoitteena piti olla sen etten osta uutta lankaa. Äh.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Älä angstaa, lohduttaudu sillä että joillakin näyttää saldo nollaa vielä tokassakin viikkoraportissa. ;-)
:). Kyllähän tässä kerkeää, viikkoraportteja on yhteensä neljä että vasta ollaan puolivääliin tulossa :)
Lähetä kommentti