Hohhoijaa..

Olipa taas huono idea osallistua, kun grammat on näin säälittäviä. Valmiina on yksi pipo ja yhdet sukat. Tai ei ne valmiit ole, kun kukaan ei päättele noita ällöttäviä roikkuvia langanpäitä. Sen sijaan keskityin purkamaan villapaitaani, jonka taisin tehdä pari vuotta sitten, kun ihan vallattomasti neulomisesta innostuin. Paita oli ihana ehkä kaksi pitokertaa. Kunnes lopetin pinnistelyn vain siksi, että se oli ensimmäinen valmiiksi ehtinyt paita. Se oli auttamattomasti liian lyhyt, ei istunut mistään ja lörpötti ja pussitti ja nousi ylös, muttei laskeutunut takaisin alas käsiä heilutellessa. Typerä riepu. Purkamatta on enää takakappale. Harmillisesti tuo kötöstely oli raidallinen, eli minulla on kasapäin pieniä nöttösiä kahta eri väriä, juuri sen verran, etten millään ilveellä saa niistä mitään isompaa.. Jee! Saako tämmösestä ees mitään grammoja.. Tällä hetkellä näyttää, että lankaa on ainakin 150g pieninä nöttösinä. Ja se toinen iso kappale vielä purkamatta.. Blaah.

No mutta, olen tehnyt tuota ihanaa alpakkaista villatakkiani, joka oli jumahtanut resoriin, sillä oletin että kilometrin pituinen kaavio olisi hankala omaksua ja muistaa ja toteuttaa.. Nyt sitä on tehtynä jo reilu 30cm! Ja ensimmäinen työni, joka tehdään yhtenä kappaleena kädenteille asti.. Saa nyt sitten nähdä, mikä jumi iskee, kun sinne asti ehdin.. Aion nimittäin saada tuon takin valmiiksi syksyyn mennessä. Moraali ei anna enää periksi ostaa neuleita kaupasta, kun ne ovat ensinnäkin aivan polkuhintoja, toisekseen ei olisi varaa maksaa kaupan villapaidoista yhtään enempää kuin ne nyt maksavat eikä kyllä edes sitäkään (ja joojoo, tiedän, että langat ja tämä jatkuva ikuinen nyherrys neuleiden parissa maksaa varmasti ainakin tuhat kertaa enemmän kuin tusinatavaratalon kötöstys..). En kykene pistämään penniäkään kaupan kötöstelyihin, sillä tiedän, että ne kestävät ensimmäisen pesun ja ovat sen jälkeen syheröllä. Johtunee siitä, että lähes jokaisessa kaupan neuleessä 40-100% materiaalista on muovia. Siis akryylia. Ja minä en voi sietää akryylia. Ja ne neuleet, joissa ei sitten akryylia ole ovat hintansa vuoksi muuten vain moraalisesti arveluttavia.

Joka tapauksessa, tämän lievän neulekompleksini vuoksi minulla on paljon tekemistä, mikäli mielin pysyä syksyn ja talven lämpimänä ja tyylikkään näköisenä. Pakkohan se on, kun siirtyy ihan oikeaan kouluun. Maltan tuskin odottaa! On tässä jo pari talvea kitkuteltu ilman kunnollisia neuleita, joten pakko pakko pakko saada jotain potentiaalista valmiiksi.

Ehkä grammoja tulee loppuviikosta..